Espoon Nuorkauppakamari ry:n säännöt
Hyväksytty Espoon Nuorkauppakamari ry:n yhdistyksen kokouksessa 25.02.2021
1. NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Espoon Nuorkauppakamari ry, ruotsiksi Esbo Juniorhandelskammare rf ja sen kotipaikka on Espoo. Yhdistyksestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista nimitystä Junior Chamber Espoo tai JCI Espoo. Yhdistyksen toiminta-alue on ensisijaisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen talousalue.
2. TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on yhteistoiminnassa Junior Chamber International Inc. -nimisen kansainvälisen järjestön (jäljempänä JCI) kanssa ja Suomen Nuorkauppakamarit ry:n (jäljempänä Keskusliitto) jäsenenä jäsenilleen kehittää yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Tätä varten yhdistys antaa
● kansainvälisiä mahdollisuuksia uusien JC-verkostojen myötä
● johtamiskokemusta ja kehittymistä vastuutehtävien kautta
● edullisia koulutuksia
● kontaktiverkostoja
● mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöön
● kannustusta yrittäjyyteen
● kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen,
● osallistua aktiivisesti yhteiskunnan ja oman yhdyskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen ja henkiseen kehittämiseen,
● lisätä ymmärtämystä ja yhteistyötä eri yhteiskuntaryhmien ja kansojen kesken.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota. Yhdistys on poliittisesti puolueeton.
3. TOIMINTA
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
● antaa jäsenilleen mahdollisuuden toimia yhdistyksen vastuullisissa tehtävissä sekä osallistua Keskusliiton ja JCI:n toimintaan,
● järjestää kokouksia, koulutuksia, tilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä,
● toteuttaa projekteja, joilla vaikutetaan positiivisesti yhteiskuntaan Keskusliiton suositusten tai ohjelmien ja paikallisten tarpeiden pohjalta
● edustaa jäseniään Keskusliitossa, ja kehittää ja ylläpitää yhteyksiä muihin JCI jäsenjärjestöihin
● edustaa jäseniään suhteessa viranomaisiin, muihin järjestöihin ja yhteistyökumppaneihin, sekä kehittää ja ylläpitää yhteyksiä jäsenistön sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi
Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi toimeenpanna arpajaisia, rahankeräyksiä ja tilapäisesti harjoittaa ravitsemus- ja anniskelutoimintaa asianomaisen viranomaisen luvan saatuaan sekä myydä mainos- ja ilmoitustilaa jäsenlehdessään ja –luettelossaan sekä harjoittaa yhdistyksen toimintaa tukevien kannatustuotteiden ja julkaisujen myyntiä.
4. JÄSENET
Yhdistyksen jäsenet ovat nuorkauppakamaritoiminnasta kiinnostuneita 18-40-vuotiaita aktiivisia nuoria vaikuttajia.
Jäsenen on erottava sen kalenterivuoden päättyessä, jonka kuluessa jäsen täyttää 40 vuotta. Poikkeuksena on edellisen puheenjohtajan virkaa hoitava ja ennen ko. toimivuotensa alkua 40 vuotta täyttänyt henkilö, jonka on erottava sen kalenterivuoden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 41 vuotta.
Jäseneksi ei voida valita alle 18-vuotiasta henkilöä.
Yhdistyksen koejäseneksi valitaan hallituksen päätöksellä. Koejäsen voidaan valita varsinaiseksi jäseneksi hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa, mikäli hän on osoittautunut aktiiviseksi, toiminut yhdistyksen sääntöjen ja toimintaohjeiden mukaisesti sekä on kiinnostunut nuorkauppakamaritoiminnasta. Koejäsenellä on äänioikeutta lukuun ottamatta kaikki samat oikeudet ja velvoitteet kuin varsinaisella jäsenellä.
Keskusliiton toisen jäsenyhdistyksen jäsen valitaan suoraan varsinaiseksi jäseneksi ilman koeaikaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä. Samalla tavoin yhdistys voi kutsua kunniajäsenen edellä mainitusta ikärajoituksesta poiketen. Kannatusjäsenen, jona voi olla myös juridinen henkilö, kutsuu yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsen voi halutessaan maksaa haluamansa tukisumman nuorkauppakamarille.
Yhdistyksen koejäsen, jäsen ja kannatusjäsen maksavat vuotuisen jäsenmaksun hyväksytyn jäsenmaksun mukaisesti. Kunniajäsen on vapaa kaikista maksuista. Koejäsenellä, kunniajäsenellä ja kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
5. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti puheenjohtajalle tai hallitukselle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Ero astuu voimaan ilmoittamispäivää seuraavana joulukuun 1. päivänä.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan tai on toiminut yhdistyksen sääntöjen tai etujen vastaisesti.
Velvollisuus suorittaa jäsenmaksua jatkuu eron voimaan astumiseen saakka.
Mikäli yhdistyksen jäsen liittyy jäseneksi toiseen Keskusliiton jäsenyhdistykseen, on hän velvollinen eroamaan alkuperäisestä jäsenyhdistyksestä heti, mutta eroava jäsen on vastuussa jäsenmaksuvelvoitteiden täyttämisestä eroamisvuoden loppuun.
6. YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Hallitus kutsuu yhdistyksen vuosittain helmikuussa vuosikokoukseen ja lokakuussa vaalikokoukseen sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.
Varsinaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, ellei hän ole suorittanut koko erääntynyttä jäsenmaksuaan yhdistykselle.
Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle kirjeellä tai sähköpostilla, joka lähetetään jäsenelle jäsenrekisteriin päivitettyjen yhteystietojen mukaisesti viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta ja jossa mainitaan kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat.
Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että se ehditään sisällyttää kokouskutsuun.
7. VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
● valitaan kokoukselle puheenjohtaja,
● esitetään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimintakaudelta,
● esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto,
● päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle,
● vahvistetaan kuluvan toimintakauden toimintasuunnitelma,
● määrätään jäsen- ja kannatusmaksujen suuruus ja vahvistetaan toimintasuunnitelmaan perustuva talousarvio,
● käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. VAALIKOKOUS
Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään seuraavaa toimintavuotta varten seuraavat asiat:
● päätetään hallituksen jäsenille ja toiminnantarkastajille maksettavista palkkioista,
● valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
● valitaan toiminnantarkastaja ja 1-2 varatoiminnantarkastajaa,
● käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii.
10. KOKOUSMENETTELY
Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään avoimen äänestyksen perusteella, ellei suljettua äänestystä vaadita. Kuitenkin päätökset, jotka koskevat jäseneksi hyväksymistä, tehdään aina suljetussa äänestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, paitsi vaaleissa arpa.
Kokouksessa toimitettavissa vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jolloin valituksi tulevat eniten ääniä saanet. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa noudatetaan kuitenkin seuraavaa:
Tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava yli puolet äänestyksessä annetuista hyväksytyistä äänistä. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin kaksi, järjestetään kahden äänestyksessä eniten ääniä saaneen välillä uusintaäänestys. Valituksi tulee se, kumpi jälkimmäisessä äänestyksessä saa enemmän ääniä. Äänten mennessä tasan päätöksen ratkaisee arpa.
11. HALLITUS JA HALLITUSVIRKAILIJAT
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja (PRES), edellisen vuoden puheenjohtaja (IPP), varapuheenjohtaja (DP) ja 1-7 muuta jäsentä.
Hallituksen jäsenen toimikausi on vaalikokousta seuraava toimintavuosi. Edellisen vuoden puheenjohtaja on hallituksen jäsen ilman erillistä valintaa. Hallituksen jäseneksi voidaan valita vain yhdistyksen varsinainen jäsen. Henkilöä ei voida valita hallitukseen samaan tehtävään kuin kerran, ellei päätökseen ole painavaa syytä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä ovat paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota enemmistö sen jäsenistä kannattaa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Yhdistyksen kokous voi valita tarvittavan määrän hallitusvirkailijoita, joita voi olla yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti 1-5, esimerkiksi rahastonhoitaja (TREAS), tiedottaja (LIO) ja sihteeri (SECY). Lisäksi hallituksella on oikeus kutsua hallitusvirkailijoita hoitamaan niitä toimintalohkoja, joihin vaalikokouksessa ei valittu hallituksen jäsentä.
Hallitusvirkailijoilla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin ja käyttää siellä puheoikeutta. Heillä ei kuitenkaan ole kokouksessa äänioikeutta.
12. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallitus edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtävänä on mm:
● vahvistaa jäsentensä ja virkailijoidensa keskinäinen työnjako ja päättää tarvittaessa niitä koskevista muutoksista,
● valmistella ja esitellä yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat,
● valmistella ja esitellä yhdistyksen toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös yhdistyksen kokouksen vahvistettaviksi,
● ohjata ja valvoa projektityöskentelyä,
● nimittää yhdistykselle projektinjohtajat ym. tarpeelliset toimihenkilöt ja päättää näiden tehtävistä ja mahdollisista palkkioista.
13. PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJA
Hallituksen puheenjohtaja toimii puheenjohtajana hallituksen kokouksissa sekä vuosikokousta lukuun ottamatta sellaisissa yhdistyksen kokouksissa, joihin ei kokouksessa valita muuta puheenjohtajaa.
Puheenjohtaja pitää huolta siitä, että yhdistys toimii tarkoituksensa mukaisesti. Varapuheenjohtajan tehtävänä on perehtyä kamarin toimintaperiaatteisiin. Puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä.
14. NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.
15. TOIMINTA- JA TILIKAUSI
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen hallituksen tulee toimittaa toiminnantarkastajalle edellisen toiminta- ja tilikauden toimintakertomus ja tilinpäätös viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee palauttaa toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimittaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta.
16. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamiseksi on jätettävä kirjallisesti hallitukselle, joka esittää ne lausuntoineen yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi. Kokouskutsussa tulee muutosehdotuksen esiintyä kokonaisuudessaan. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään 2/3 annetuista äänistä sitä kokouksessa kannattaa. Ennen kuin muutos ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi, on Keskusliiton hallituksen hyväksyttävä se.
17. YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen on vaali- tai vuosikokous. Vähintään 2/3 annetuista äänistä tulee molemmissa kokouksissa kannattaa purkamispäätöstä. Purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen on myös päätettävä yhdistyksen varojen käytöstä ottaen huomioon sen, että varoilla on pyrittävä tukemaan jotain Suomen elinkeinoelämälle hyödyllistä tarkoitusta.